Jos videomme jäi väliin niin voit katsella sen nyt täältä. Olkaa hyvä.
Tieto- ja kirjastopalvelun avoimet ovet
27.1.2011
26.1.2011
Viimehetken ohjelmapäivitystä
Valitettavasti kirjailija Sirpa Kyyrönen on estynyt tulemasta paikalle. Haastattelun tilalla on muuta ohjelmaa. Pahoittelemme muutosta.
Kirjastovirkailija Laura Kepponen kertoo työstään
Pyysimme viime keväänä kirjasto- ja tietopalvelualan koulutusohjelmasta valmistunutta Laura Kepposta kertomaan työstään ja koulutuksestaan. Kepponen työskentelee tällä hetkellä Puistolan ja Tapulikaupungin kirjastoissa erikoiskirjastovirkailijan äitiyslomasijaisena.
Työtehtävät lasten ja nuorten parissa
Lasten- ja nuorten osastolla työskentelevällä Kepposella on asiakaspalvelun lisäksi paljon erilaisia työtehtäviä. Niihin kuuluu muun muassa lasten aineiston hankinta, luokkakäyntien vetämistä, kirjavinkkausta, läksy-helpin ja satutuntien pitämistä. Lisäksi hän hoitaa Kysy online -chatvuoroa sekä kassavastaavan tehtäviä. Hän osallistuu myös tapahtumien järjestämiseen, nyt suunnitteilla on nukketeatteriesityksiä sekä osallistuminen yhdessä Nuorisotoimen ja paikallisten järjestöjen kanssa järjestettävään Puistolan kesäakatemiaan.
Työtehtävien moninaisuus ja runsaus sekä siitä seuraava kiireenpoikanen on ollut hänelle pieni yllätys. Kokemuksen puutteen vuoksi aineiston hankinta on ollut hänelle yksi haastavimmista tehtävistä. Kirjastojen tulevaisuuden haasteista Kepponen mainitsee sähköiset lukulaitteet, e-kirjat ja muut elektroniset laitteet. Hän korostaakin, että olisi tärkeää kouluttaa henkilökuntaa aiheesta. Yleisesti ottaen hän on tyytyväinen työnantajan tarjoamiin mahdollisuuksiin osallistua koulutustilaisuuksiin.
Kokemuksia Keudasta
Kepponen kokee, että kaikki koulussa opittu on ollut hyödyksi työelämässä. Koulussa opitut taidot ovat antaneet rohkeutta ja itsevarmuutta esim. yhteyshenkilönä toimimiseen eri yhteisöjen välillä. Myös tiedottamiseen ja tapahtuman järjestämiseen on koulusta saanut hyvin kokemusta. Esimerkiksi kynnys lupautua vinkkaamaan kolmosluokkalaisille ei ollut niin korkea, koska hän oli jo koulussa kokeillut sitä. Lisäksi ATK-tunneilla opitut taidot ovat olleet päivittäisessä käytössä. Kaiken kaikkiaan hän on erittäin tyytyväinen saamaansa opetukseen. Keudasta saadun koulutuksen eduiksi Kepponen mainitsee esimerkiksi liiketalouden opinnot, joista on hyötyä kirjaston raha-asioiden hoitamisessa.
Vinkkejä valmistuville
Työelämään hakeutuvalle opiskelijalle Kepponen antaa hyviä neuvoja. Työharjoittelujen aikana kannattaa tuoda kaikki oma osaaminen esiin ja olla ahkera. Esimerkiksi kirjavinkkauksesta kiinnostuneille osaajille on kysyntää. On erottauduttava massasta työnhakuprosessissa ja pysyttävä ajan tasalla kirjastomaailmassa.
20.1.2011
Työpaikkaohjaaja Airi Heinon haastattelu
Heino on määräaikaisten työntekijöiden, esimerkiksi työssäoppijoiden, työllistettyjen, kieliharjoittelijoiden, työelämään tutustujien ja kesäharjoittelijoiden ohjaaja ja esimies. Keudalaisia tieto- ja kirjastopalvelujenalan työssäoppijoita Heino on ohjannut noin kymmenkunta. Airi Heinon mielestä miellyttävintä työssäoppimisohjaajana on opiskelijoihin tutustuminen ja seurata miten paljon he oppivat työjakson aikana. Hänellä on ollut antoisia hetkiä, miellyttävien ja erilaisten opiskelijoiden kanssa.
Lumon kirjasto, Korso
Kirjoittanut Niina Sihvonen TIKI09 ryhmästä.
19.1.2011
Keudasta valmistuneen Heini Rinteen haastattelu
Kuka olet ja missä työskentelet?
Olen Heini Rinne, 38 v., ja työskentelen määräaikaisesti kirjastovirkailijana Helsingin kaupunginkirjastossa Malmilla. Tällä hetkellä olen muutaman kuukauden vaihdossa Oulunkylän kirjastossa.
Millainen työnkuvasi on?
Työnkuvaan kuuluu asiakaspalvelu palvelutiskillä, asiakkaiden opastaminen kirjaston käytössä, tiedonhaku ja kokoelman hoito, jotka ovat näkyvimpiä kirjastotyön osa-alueita. Lisäksi olen oman kirjastoni ekotukihenkilö eli tehtäväni on tiedottaa työpaikallani mm. ekologisista työtavoista. Kuulun myös monikulttuurisuustyöryhmään (Monir), jonka tehtävänä on kehittää maahanmuuttajien kirjastopalveluja.
Millainen koulutus sinulla on?
Valmistuin Keravan ammattiopistosta informaatio- ja kirjastopalvelujen koulutusohjelmassa merkonomiksi vuonna 2007. Lisäksi minulla on kuvataiteen maisterin tutkinto.
Miten pian työllistyit valmistumisen jälkeen?
Pari päivää valmistumisen jälkeen aloitin Helsingin kaupungin kesätyöntekijänä Malmin kirjastossa ja sillä tiellä olen vieläkin.
Miten päädyit kirjastoalalle?
Olin monta vuotta osa-aikaisena vammaisavustajana ja samalla harjoitin taiteilijan ammattiani, kunnes tuntui että haluan toisenlaisia haasteita. Ystäväni kertoi Keravalla olevasta koulutusohjelmasta ja kiinnostuin, koska olen aina ollut ahkera kirjaston käyttäjä ja kova lukemaan.
Mikä mielestäsi on parasta työssäsi?
Monipuolisuus ja vaihtelevuus, mahdollisuus kehittää itseään ja osaamistaan. Ja asiakkaat tietysti ovat kirjaston suola.
Mikä opinnoissasi oli mielestäsi erityisen hyödyllistä työelämän kannalta?
Tietokoneen käyttötaito on varmasti ollut kaikkein hyödyllisin. Opiskelun alussa osasin juuri ja juuri käyttää sähköpostia (kirjastossa opittu muuten) ja yksi syy opiskelun aloittamiselle oli, että halusin laajentaa mahdollisuuksiani työmarkkinoilla.
Mitä sinun mielestäsi kirjaston tulisi tehdä saavuttaakseen uusia asiakkaita, erityisesti nuoria, vuonna 2011?
En osaa sanoa, mitä yhden vuoden aikana voisi tehdä, mutta (tulevaisuudessa) kirjastorakennukset tulisi suunnitella ensisijaisesti ihmisille eikä kokoelmille eli rakentamalla erilaisia tiloja erilaisten asiakasryhmien erilaisiin tarpeisiin. Nuoria tuntuu kiinnostavan erityisesti pelaaminen ja kavereiden kanssa hengailu. Pelikoneet ja sopiva ajanviettotila varmasti vetävät nuoria paikalle. Siinä missä nuoret kaipaavat omaa tilaa, missä seurustella kavereiden kanssa porukassa, vanhempi väestö etsii rauhallista soppea lukemiseen ja opiskeluun. Pienet lapset, alle kymmenvuotiaat, tarvitsevat peuhu/leikkinurkkaa. Yhdessä ainoassa avonaisessa tilassa tällainen on mahdoton yhtälö.
Olen Heini Rinne, 38 v., ja työskentelen määräaikaisesti kirjastovirkailijana Helsingin kaupunginkirjastossa Malmilla. Tällä hetkellä olen muutaman kuukauden vaihdossa Oulunkylän kirjastossa.
Millainen työnkuvasi on?
Työnkuvaan kuuluu asiakaspalvelu palvelutiskillä, asiakkaiden opastaminen kirjaston käytössä, tiedonhaku ja kokoelman hoito, jotka ovat näkyvimpiä kirjastotyön osa-alueita. Lisäksi olen oman kirjastoni ekotukihenkilö eli tehtäväni on tiedottaa työpaikallani mm. ekologisista työtavoista. Kuulun myös monikulttuurisuustyöryhmään (Monir), jonka tehtävänä on kehittää maahanmuuttajien kirjastopalveluja.
Millainen koulutus sinulla on?
Valmistuin Keravan ammattiopistosta informaatio- ja kirjastopalvelujen koulutusohjelmassa merkonomiksi vuonna 2007. Lisäksi minulla on kuvataiteen maisterin tutkinto.
Miten pian työllistyit valmistumisen jälkeen?
Pari päivää valmistumisen jälkeen aloitin Helsingin kaupungin kesätyöntekijänä Malmin kirjastossa ja sillä tiellä olen vieläkin.
Miten päädyit kirjastoalalle?
Olin monta vuotta osa-aikaisena vammaisavustajana ja samalla harjoitin taiteilijan ammattiani, kunnes tuntui että haluan toisenlaisia haasteita. Ystäväni kertoi Keravalla olevasta koulutusohjelmasta ja kiinnostuin, koska olen aina ollut ahkera kirjaston käyttäjä ja kova lukemaan.
Mikä mielestäsi on parasta työssäsi?
Monipuolisuus ja vaihtelevuus, mahdollisuus kehittää itseään ja osaamistaan. Ja asiakkaat tietysti ovat kirjaston suola.
Mikä opinnoissasi oli mielestäsi erityisen hyödyllistä työelämän kannalta?
Tietokoneen käyttötaito on varmasti ollut kaikkein hyödyllisin. Opiskelun alussa osasin juuri ja juuri käyttää sähköpostia (kirjastossa opittu muuten) ja yksi syy opiskelun aloittamiselle oli, että halusin laajentaa mahdollisuuksiani työmarkkinoilla.
Mitä sinun mielestäsi kirjaston tulisi tehdä saavuttaakseen uusia asiakkaita, erityisesti nuoria, vuonna 2011?
En osaa sanoa, mitä yhden vuoden aikana voisi tehdä, mutta (tulevaisuudessa) kirjastorakennukset tulisi suunnitella ensisijaisesti ihmisille eikä kokoelmille eli rakentamalla erilaisia tiloja erilaisten asiakasryhmien erilaisiin tarpeisiin. Nuoria tuntuu kiinnostavan erityisesti pelaaminen ja kavereiden kanssa hengailu. Pelikoneet ja sopiva ajanviettotila varmasti vetävät nuoria paikalle. Siinä missä nuoret kaipaavat omaa tilaa, missä seurustella kavereiden kanssa porukassa, vanhempi väestö etsii rauhallista soppea lukemiseen ja opiskeluun. Pienet lapset, alle kymmenvuotiaat, tarvitsevat peuhu/leikkinurkkaa. Yhdessä ainoassa avonaisessa tilassa tällainen on mahdoton yhtälö.
11.1.2011
Uutta sivuilla
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)